Usein kysytyt kysymykset
Kenelle lyhytterapia sopii?
Lyhytterapia sopii sinulle, mikäli tarvitset keskusteluapua ja haasteesi tai ongelmasi eivät ole kriisiytyneet tai kroonistuneet. Lyhytterapia on psykososiaalista ennaltaehkäisevää keskusteluapua. Lyhytterapia toimii siis siinä kohtaa, kun haet riittävän ajoissa keskusteluapua ja olet motivoitunut, ja olet valmis aktiivisesti työstämään ongelmaasi. Tyypillisesti lyhytterapiaan hakeudutaan, kun elämässä on jokin solmukohta tai kriisi, ja omaan tilanteeseen toivotaan muutosta. Esimerkiksi jaksamisen haasteet (työelämässä, opinnoissa, arjessa), masentuneisuus, ahdistuneisuus, stressi, ihmissuhteet (perhe, parisuhde, ystävät, työyhteisö) ja itsetunto-ongelmat ovat monesti lyhytterapiassa käsiteltäviä aiheita.
Erityisesti ratkaisukeskeinen lyhytterapia sopii sinulle, mikäli haluat katsoa ennemmin eteenpäin kuin taaksepäin. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa terapeutti ei anna sinulle ratkaisuja, vaan auttaa sinua itse löytämään ratkaisut.
Kenelle lyhytterapia ei sovi?
Lyhytterapia ei sovi sinulle, mikäli sinulla on jo kroonistunut tai vaikea mielenterveyden häiriö. Esimerkiksi vaikea itsetuhoisuus, mania, skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tällaisessa tilanteessa en voi suositella lyhytterapiaa, enkä voi ottaa sinua asiakkaaksi.
Voiko lyhytterapiasta saada Kela-korvauksen?
Lyhytterapiasta ei voi saada Kela-korvausta, toisin kuin kuntoutuspsykoterapiasta. Huomaathan, että lyhytterapia on eri asia kuin psykoterapia ja lyhyt psykoterapia. Lisätietoja Kela-korvattavasta kuntoutuspsykoterapiasta löydät täältä.
Mitä eroa on lyhytterapialla ja psykoterapialla?
Lyhytterapia tarkoittaa matalan kynnyksen keskusteluapua lyhytterapeutin kanssa, joka on suorittanut lyhytterapeutin koulutuksen täydennyskoulutuksena. Lyhytterapeutin nimike ei ole suojattu, eli käytännössä kuka tahansa voi toimia lyhytterapeuttina. Lyhytterapian kesto voi vaihdella, esimerkiksi 1-20 tapaamisen välillä. Lyhytterapia ei ole terveydenhuollon palvelua, joten tapaamisista ei tehdä kirjauksia minnekään, eikä lyhytterapiaan pääsy vaadi diagnoosia tai lähetettä. Tyypillisesti lyhytterapia on omakustanteista.
Psykoterapiassa keskitytään jo kroonistuneiden ja haastavampien mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Psykoterapeuttina voi toimia ainoastaan psykoterapeutin koulutuksen suorittanut ammattilainen, jolla on sote-alan koulutus tai vastaava koulutus ja riittävästi työkokemusta. Psykoterapeutin nimike on Valviran suojaama nimike, jota valvotaan. Psykoterapian kesto voi vaihdella, lyhyt psykoterapia voi olla esimerkiksi 10-20 kertaa ja Kelan tarjoama kuntoutuspsykoterapia on enintään 3 vuotta. Psykoterapia on terveydenhuollon palvelua, joten tapaamisesta tehdään kirjaukset OmaKantaan ja muihin järjestelmiin. Mikäli toiveissa on päästä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, Kela vaatii 3kk kestävän arviointi- ja hoitojakson, jonka aikana tarkentuu diagnoosi. Vasta tämän jälkeen voi alkaa etsimään terapeuttia